Tämän viikon kuumimmat

Sitä vaan tulee mietittyä, että vilkkaimpana käy keskustelu sukupuolineutraaleiden titteleidein ympärillä, vaikka...

Meidän pitäisi puhua tästä. Tuloerot jatkavat kasvuaan. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, ja juuri tämä luo jännitteitä eri ihmisryhmien välille. Juha Sipilä myöntää, että hallituksen politiikka on iskenyt eniten pienituloisiin ja köyhiin. Se ei tee kipeää niin kuin Sipilä sanoo, se satuttaa, vituttaa, lamaannuttaa ja luo vihaa!

Hallituksen ajama alkoholilain uudistus olisi seuraava, joka päinvastoin kuin loisi hyvinvointia, toisi lisää pahoinvointia. Alkoholilain uudistuksessa on monia positiivisia puolia, mutta vahvempien oluiden ja limuviinojen tuonti vähittäiskauppaan ei ole sitä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että hallituksen esitys lisää alkoholin kokonaiskulutusta 6 %. Hallituksen omassa lakiesityksessä sanotaan että, jos alkoholin kulutus kasvaa, "yksilö- ja perhetasolla alkoholin aiheuttamat haitat voivat nousta huomattavasti hyötyjä suuremmiksi". Runsaan alkoholinkäytön on osoitettu lisäävän sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä, työttömyyttä ja ennenaikaisia kuolemia. Ja ne kaikki haitat, joita alkoholin suurkulutuksesta seuraa perheille, ne ovat todellisia kärsimyksiä, eikä niitä voi mitata rahassa. 

Ja vielä niistä titteleistä ;) Kieli on aina muuttunut ajan saatossa ja kieltä pitää kehittää. Moni "sukupuolineutraali" sana olisi kuvaamampi, kuin 'perinteiset' -miesloppuiset. Edellisen bloggaugsen lainaus suotakoon: 

"Kirjoitettu ja lausuttu kieli ohjaa ajattelutapaamme, siksi ei ole yhdentekevää mitä ilmaisuja käytetään."


Tärkeintä kaikessa, olkaamme ihmisiä toisillemme! <3

Vammaisneuvoston kokous 19.9

Vammaisneuvoston tämän toimikauden toinen kokous pidettiin eilen. 

Esityslistalla oli mm. ajankohtaisia asioita hyvinvoinnin palvelualueelta ja esittelemässä ja keskutelemassa, olivat esikunnan suunnitelujohtaja Leena Viitasaari, sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimin suunnittelupäällikkö Mika Vuori. Yksimielisesti päädyimme siihen, että suunnitteluun on esitettävä mukaan otettavaksi vammaisneuvoston jäseniä.

Keskutelu kävi vilkkaana Vammaisneuvoston painopistealueista. Esteettömän kaupungin tiellä on vielä monia esteitä, se tuli selväksi. Sivuhuomautuksena mainittakoon, kuinka tällainen tavallinen kansalainen, jonka lapsella on 'vähäinen' liikuntavamma, ei ole tullut ajatelleeksikaan mitä kaikkia esteitä toisten ihmisten normaalin arjen viettämiselle onkaan! Keskustelu painopistealueista jatkuu ensi kokouksessa uuden Vammais- ja esteettömyysasiamiehen aloitettua 2.10.

Esteettömyystyöryhmän raportissa käsiteltiin mm. ratikkaa ja keskeisimpiä esteettömyyden haasteita tällä hetkellä, joita ovat mm.

• Jalkakäytävät ja suojatiet, erityisesti Tammelassa, Kalevassa ja keskustassa.
• Asuminen, sillä ympäristöministeriön koko maata koskevan arvion mukaan (Tampereelle suhteutettuna) tarvitaan vuoteen 2030 mennessä 30-40 000 esteetöntä asuntoa. Lisäksi 25 000 ihmistä asuu hissittömässä kerrostalossa.
• Julkisten rakennusten esteettömyys (esim. kivijalkakaupat).
• Sähköiset palvelut
• Joukkoliikenne, huomiona erityisesti pysäkit ja talviaika.
• Luontoliikunta (itsestäni erityisesti tuntuu pahalta, ettei kaupunki ole vieläkään pystynyt tarjoamaan vammaisille ihmisille esteetöntä luontoreittiä, varsinkin kun luonnossa liikkumisen hyödyt ovat kiistattomat).

Kansainvälistä vammaistenpäivää vietetään 29.11.


Ja koska uusilta ihmisiltä aina oppii jotain ja tieto on tehty jaettavaksi, haluan jakaa tämän erään jasenemme toteamuksen, nyt vellovaan keskuteluun koskien sukupuolineutraaleja titteleitä: "Kirjoitettu ja lausuttu kieli ohjaa ajattelutapaamme, siksi ei ole yhdentekevää mitä ilmaisuja käytetään."

Asunto- ja kiinteistölautakunnan kokous 12.9

On mielenkiintoista olla tämän täysin uuden lautakunnan jäsenenä. Lautakunnan kaikkien aikojen toisessa kokouksessa hyväksyttiin talousarvioesitys vuodelle 2018. 

Kokouksessa päätettiin myös ratikkavarikon tontin vuokrauksesta Tampereen Raitiotie Oy:lle, sekä yhteistyökumppaneiden valinnasta Pohjois-Hervannan kehityshankkeeseen. Ideakilpailun voittajaehdotus oli Keinutaan ja toiseksi tullut Pons, joita jatketaan asemakaavan viitesuunnitelmaksi. Mielestäni täydennysrakentamista parhaillaan, joka sitoo hienosti Hervannan keskustan ja Pohjois-Hervannan yhteen. Lisäksi suunnittelussa on otettu huomioon eri ihmisryhmät.

Yleisesti herätti keskustelua tontinvuokrauksen jatkoajan ja rakennuslupien myöntämisen toimintatavat. Nykyisellään tontille tulee rakentaa kolmen vuoden kuluessa vuokrasopimuksen alkamisesta, mutta tälle on mahdollista hakea jatkolupaa. Jatkolupien hakemisen määrää (1-2 vuodeksi kerrallaan) ei kuitenkaan ole missään rajattu. 

Tältä näyttää Ratikkavarikon takana.
Uusia puita oli istutettu ja hyppykeppejä laitettu liito-oravia varten.

On ollut mielenkiintoista huomata, kuinka eri neuvostot ja lautakunnat nivoutuvat toisiinsa. Siksi yhteistyö virkamiesten, lautakuntien ja poliittisten ryhmien välillä on todella tärkeää!

Vammaisneuvosto 15.8.2017

Vammaisneuvoston 2017-2019 toimikauden ensimmäinen kokous pidettiin 15.8.2017

Kokouksen pöytäkirja 

Tärkeimpänä kohta § 62 esteettömyystyöryhmän valitseminen. Esteettömyystyöryhmään valittiin: Irmeli Vilenius, Annami Poivaara, Tuula Ojanperä, Rita Järvinen, Liisa Ahola, Tarja Mesiä, Kari Rannanautio ja Katja Metsävainio. 

Esteettömyystyöryhmä antaa esteettömyyslausuntoja merkittävistä kaavoitus- ja rakentamiskohteista, järjestää yhteisiä palavereja kaupunkiympäristön suunnittelijoiden kanssa ja tekee esteettömyyskartoituksia valmistuneissa kohteissa.


Työryhmä voi järjestää myös esteettömyyden edistämiseen liittyvää koulutusta vammaisneuvoston päätösten mukaisesti.

Huomionarvoista, että Vammaisneuvoston perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Paljon on silti vielä tehtävää vammaisten oikeuksien ja esteettömän kaupungin parissa. 

Aina auki - mielenilmaus

Osallistuin perjantaina 31.3 PAM:n mielenilmaukseen ja annoin siellä huolestuneen ääneni kaupan aukioloaikojen pidennystä vastaan. 

Aukioloaikojen pidennys on tuonut mukanaan useita haasteita, jotka koskettavat erityisesti naisia, joita työntekijöistä 70%, tämä lisää epätasa-arvoa.

Aukioloaikojen pidennys ei lisännyt kokoaikaisten työntekijöiden määrää, vaan päinvastoin. Työllä ei tule toimeen ilman tukia, joka näkyy naisten elämässä myös pienempänä eläkkeenä. Vähittäiskaupan kokonaisnettotulos oli kuitenkin 304 miljoona euroa, joten palkanmaksukykyä löytyy. 

Haasteita arkeen tuo erityisesti työn ja perhe-elämän yhteen sovittaminen. Esimerkiksi Tampereella tarjotaan vuoropäivähoitoa seuraavasti. Iltahoitoa (klo 22.30 asti) maanantaista perjantaihin kahdessa päiväkodissa. Iltahoitoa maanantaista lauantaihin yhdessä päiväkodissa ja iltahoitoa maanantaista sunnuntaihin kahdessa päiväkodissa. Yksinhuoltajien 1-2lk. lapset ovat oikeutettuja vuorohoitoon, jota tarjotaan yhdessä päiväkodissa, tämän lisäksi kahdessa päiväkodissa ilta- ja viikonloppuhoitoa. Päivähoitoon ei järjestetä kuljetusta.

Koska päivähoitoon ei järjestetä kuljetusta, päästään seuraavaan ongelmaan, joka ei kosketa pelkästään perheellistä työntekijää. Pitääkö pienituloisella olla käytössään oma auto, sillä joukkoliikenne palvelee parhaiten päivätyötä tekeviä? Miten päästä bussilla töihin aikaisin aamulla ja sieltä myöhään illalla pois? Mitä jos bussilla pitää käydä vielä vuorohoitopaikan kautta? Entä, kun työssäkäyntialue on 80km? Kannattaako osa-aikatyötä aina ottaa vastaan? 

Miten kaiken tämän keskellä vaalitaan lapselle tärkeitä rutiineja ja riittävä unen tarve? Miten hoidetaan harrastukset? Missä välissä tehdään sitä "terveellistä kotiruokaa"? Tarvitseeko myyjän nukkua? Miten pitää huolta itsestään, että työkyky pysyy yllä mahdollisimman pitkään? Jos tulevaisuus on lapsissa, pitääkö kauppojen olla auki sen tulevaisuuden kustannuksella?

Kunnissa emme päätä siitä kuinka myöhään kaupat ovat auki, mutta voimme vaikuttaa siihen, että lapsille on tarjolla hyvää vuorohoitoa tarpeeksi lähellä. Voimme myös vaikuttaa siihen, että joukkoliikenteellä pääsee sujuvasti töihin. 

"Kun ilta loppuu kymmeneltä ja aamu alkaa kuudelta, menee vuorokausi niin ettei lapsiaan näe.

Se on pitkä aika 1-,2-,6- ja 7-luokkalaisille. 'Lapselle pitää taata selkeät rutiinit' - hoetaan koulusta, kun lapsi oireilee. 'Eka- ja tokaluokkalaiset tarvitsevat apua läksyissä.' Kokemuksesta voin kertoa, että niin tarvitsisivat vanhemmatkin lapset, jonka lisäksi kaikki lapset tarvitsevat lämmintä ruokaa ja kuuntelevan korvan. Aikuisen, joka huolehtii ja on saatavilla, kun apua tarvitaan.

'Miksi ne ihmiset tulee sinne kauppaan niin myöhään' - kysyvät lapset. 'Koska kauppa on auki' - minä vastaan. He ihmettelevät pitääkö kaupan olla AINA AUKI ja minä mietin samaa. Ei yhteisiä pyhäpäivien viettoja, ei yhteistä joululomaa. Kun muu Suomi on kiinni, pitääkö meidän silti palvella."

 -Myyjä Tampere (Minä)

Äänestämällä kuntavaaleissa voit vaikuttaa siihen mihin suuntaan Suomea viedään ja kenen tulevaisuudelle tätä rakennetaan. Käytäthän äänesi! Allekirjoittanutta voit äänestää numerolla 185.

Minna Canthin päivä 19.3

Kirjoitin Minna Canthin päivänä tasa-arvosta näin:

Suomessa on yhdelle naiselle liputuspäivä, Minna Canthille, joka on samalla tasa-arvon päivä. Jotenkin hätkähdyttävää, että miehille omistettuja liputuspäiviä on kahdeksan. On siis erityisen tärkeää taas tänään muistuttaa ihmisiä tasa-arvosta.

Tasa-arvo ja feminismi edistävät kaikkien ihmisten hyvinvointia. Eilisessä paneelikeskustelussa Mihin tarvitaan feminististä politiikkaa - kävi hyvin selväksi se, miten hallitus on leikkauksillaan, heikentänyt tasa-arvoa.

Tyttöjen on helpompaa olla ja työskennellä suuremmissa päiväkotiryhmissä ja luokissa, tämä saattaa pojat huonompaan asemaan. Jo nyt 16% pojista ei osaa lukea kunnolla peruskoulun päätyttyä.

Leikkaukset ammattiopiskelijoilta mm. lähiopetuksesta, heikentää juuri niiden nuorten oppimismahdollisuuksia, jotka oppivat käsin tekemällä tai tarvitsisivat muuten tukea opinnoissaan.

On myös vaikea nähdä miten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen auttaa maahanmuuttajalasten kotoutumisessa. Tai miten se auttaa lapsia, joilla on kotona tai oppimisessa ongelmia, kun niitä ei keretä enää päivähoidossa huomaamaan.

Hallituksen leikkaukset erityisopetuksesta on saattanut oppilaat ja opettajat mahdottomaan tilanteeseen. Tukea tarvitsevia on paljon samalla luokalla, jonka ryhmäkokoa on kasvatettu. Avustajia, ei pystytä ottamaan, vaikka tuen tarve niin velvoittaa, koska rahaa ei ole.

Tasa-arvoa ja feminististä politiikkaa todellakin tarvitaan, koska tällä hetkellä tasa-arvon kehitys on kääntynyt väärään suuntaan. Äänelläsi voit vaikuttaa siihen, että Tampereella tehdään tulevaisuuden politiikkaa, jossa jokainen ihminen on arvokas.

Tasa-arvoa lähikouluihin

Seurattuani peruskoulun opetusta niin erityiskoulun, painotteisen opetuksen, kuin lähikoulun muodossa, huomaa väkisinkin oppilaiden eriarvoistumisen.

Erityiskoulun oppilaat elävät omassa kuplassaan, saaden tukea pieniinkin arjen ja koulun käynnin haasteisiin, pienryhmässä.

Musiikkiluokkalainen nauttii opetuskoulun tarjoamista iloista, "lisäaikuisten" järjestämillä kursseilla ja tapahtumilla, Luokalle ja tukiyhdistykselle kerätään rahoja konserttien ja myyjäisten muodossa.

Huono-osaisella alueella resurssien kiristäminen näkyy opetuksessa eniten. Lasten lähtökohdat ovat erilaiset, luokat ovat isoja ja avustajista on pulaa. Pelkän perusopetuksen tarjoaminen on suuri haaste. Huonoimmassa asemassa ovat ne erityisoppilaat, jotka ovat integroitu suuriin ryhmiin, ilman tarvittavia tukitoimia, tämä vaikuttaa kaikkiin oppilaisiin ja opettajiin. Retkien ja kulttuurin tarjoaminen jää käytännössä pois, koska se vaatisi yhdeltä opettajalta supervoimia.

Jollei resursseja aleta kohdentamaan ongelma-alueiden kouluihin, syrjäytyminen kasvaa, lukutaito heikkenee edelleen ja luokkaerot kasvavat. Jokaisen lähikoulun tulisi olla lapselle se paras vaihtoehto, asuinalueesta riippumatta.