Tämän viikon kuumimmat

Sitä vaan tulee mietittyä, että vilkkaimpana käy keskustelu sukupuolineutraaleiden titteleidein ympärillä, vaikka...

Meidän pitäisi puhua tästä. Tuloerot jatkavat kasvuaan. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, ja juuri tämä luo jännitteitä eri ihmisryhmien välille. Juha Sipilä myöntää, että hallituksen politiikka on iskenyt eniten pienituloisiin ja köyhiin. Se ei tee kipeää niin kuin Sipilä sanoo, se satuttaa, vituttaa, lamaannuttaa ja luo vihaa!

Hallituksen ajama alkoholilain uudistus olisi seuraava, joka päinvastoin kuin loisi hyvinvointia, toisi lisää pahoinvointia. Alkoholilain uudistuksessa on monia positiivisia puolia, mutta vahvempien oluiden ja limuviinojen tuonti vähittäiskauppaan ei ole sitä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että hallituksen esitys lisää alkoholin kokonaiskulutusta 6 %. Hallituksen omassa lakiesityksessä sanotaan että, jos alkoholin kulutus kasvaa, "yksilö- ja perhetasolla alkoholin aiheuttamat haitat voivat nousta huomattavasti hyötyjä suuremmiksi". Runsaan alkoholinkäytön on osoitettu lisäävän sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä, työttömyyttä ja ennenaikaisia kuolemia. Ja ne kaikki haitat, joita alkoholin suurkulutuksesta seuraa perheille, ne ovat todellisia kärsimyksiä, eikä niitä voi mitata rahassa. 

Ja vielä niistä titteleistä ;) Kieli on aina muuttunut ajan saatossa ja kieltä pitää kehittää. Moni "sukupuolineutraali" sana olisi kuvaamampi, kuin 'perinteiset' -miesloppuiset. Edellisen bloggaugsen lainaus suotakoon: 

"Kirjoitettu ja lausuttu kieli ohjaa ajattelutapaamme, siksi ei ole yhdentekevää mitä ilmaisuja käytetään."


Tärkeintä kaikessa, olkaamme ihmisiä toisillemme! <3

Vammaisneuvoston kokous 19.9

Vammaisneuvoston tämän toimikauden toinen kokous pidettiin eilen. 

Esityslistalla oli mm. ajankohtaisia asioita hyvinvoinnin palvelualueelta ja esittelemässä ja keskutelemassa, olivat esikunnan suunnitelujohtaja Leena Viitasaari, sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimin suunnittelupäällikkö Mika Vuori. Yksimielisesti päädyimme siihen, että suunnitteluun on esitettävä mukaan otettavaksi vammaisneuvoston jäseniä.

Keskutelu kävi vilkkaana Vammaisneuvoston painopistealueista. Esteettömän kaupungin tiellä on vielä monia esteitä, se tuli selväksi. Sivuhuomautuksena mainittakoon, kuinka tällainen tavallinen kansalainen, jonka lapsella on 'vähäinen' liikuntavamma, ei ole tullut ajatelleeksikaan mitä kaikkia esteitä toisten ihmisten normaalin arjen viettämiselle onkaan! Keskustelu painopistealueista jatkuu ensi kokouksessa uuden Vammais- ja esteettömyysasiamiehen aloitettua 2.10.

Esteettömyystyöryhmän raportissa käsiteltiin mm. ratikkaa ja keskeisimpiä esteettömyyden haasteita tällä hetkellä, joita ovat mm.

• Jalkakäytävät ja suojatiet, erityisesti Tammelassa, Kalevassa ja keskustassa.
• Asuminen, sillä ympäristöministeriön koko maata koskevan arvion mukaan (Tampereelle suhteutettuna) tarvitaan vuoteen 2030 mennessä 30-40 000 esteetöntä asuntoa. Lisäksi 25 000 ihmistä asuu hissittömässä kerrostalossa.
• Julkisten rakennusten esteettömyys (esim. kivijalkakaupat).
• Sähköiset palvelut
• Joukkoliikenne, huomiona erityisesti pysäkit ja talviaika.
• Luontoliikunta (itsestäni erityisesti tuntuu pahalta, ettei kaupunki ole vieläkään pystynyt tarjoamaan vammaisille ihmisille esteetöntä luontoreittiä, varsinkin kun luonnossa liikkumisen hyödyt ovat kiistattomat).

Kansainvälistä vammaistenpäivää vietetään 29.11.


Ja koska uusilta ihmisiltä aina oppii jotain ja tieto on tehty jaettavaksi, haluan jakaa tämän erään jasenemme toteamuksen, nyt vellovaan keskuteluun koskien sukupuolineutraaleja titteleitä: "Kirjoitettu ja lausuttu kieli ohjaa ajattelutapaamme, siksi ei ole yhdentekevää mitä ilmaisuja käytetään."

Asunto- ja kiinteistölautakunnan kokous 12.9

On mielenkiintoista olla tämän täysin uuden lautakunnan jäsenenä. Lautakunnan kaikkien aikojen toisessa kokouksessa hyväksyttiin talousarvioesitys vuodelle 2018. 

Kokouksessa päätettiin myös ratikkavarikon tontin vuokrauksesta Tampereen Raitiotie Oy:lle, sekä yhteistyökumppaneiden valinnasta Pohjois-Hervannan kehityshankkeeseen. Ideakilpailun voittajaehdotus oli Keinutaan ja toiseksi tullut Pons, joita jatketaan asemakaavan viitesuunnitelmaksi. Mielestäni täydennysrakentamista parhaillaan, joka sitoo hienosti Hervannan keskustan ja Pohjois-Hervannan yhteen. Lisäksi suunnittelussa on otettu huomioon eri ihmisryhmät.

Yleisesti herätti keskustelua tontinvuokrauksen jatkoajan ja rakennuslupien myöntämisen toimintatavat. Nykyisellään tontille tulee rakentaa kolmen vuoden kuluessa vuokrasopimuksen alkamisesta, mutta tälle on mahdollista hakea jatkolupaa. Jatkolupien hakemisen määrää (1-2 vuodeksi kerrallaan) ei kuitenkaan ole missään rajattu. 

Tältä näyttää Ratikkavarikon takana.
Uusia puita oli istutettu ja hyppykeppejä laitettu liito-oravia varten.

On ollut mielenkiintoista huomata, kuinka eri neuvostot ja lautakunnat nivoutuvat toisiinsa. Siksi yhteistyö virkamiesten, lautakuntien ja poliittisten ryhmien välillä on todella tärkeää!

Vammaisneuvosto 15.8.2017

Vammaisneuvoston 2017-2019 toimikauden ensimmäinen kokous pidettiin 15.8.2017

Kokouksen pöytäkirja 

Tärkeimpänä kohta § 62 esteettömyystyöryhmän valitseminen. Esteettömyystyöryhmään valittiin: Irmeli Vilenius, Annami Poivaara, Tuula Ojanperä, Rita Järvinen, Liisa Ahola, Tarja Mesiä, Kari Rannanautio ja Katja Metsävainio. 

Esteettömyystyöryhmä antaa esteettömyyslausuntoja merkittävistä kaavoitus- ja rakentamiskohteista, järjestää yhteisiä palavereja kaupunkiympäristön suunnittelijoiden kanssa ja tekee esteettömyyskartoituksia valmistuneissa kohteissa.


Työryhmä voi järjestää myös esteettömyyden edistämiseen liittyvää koulutusta vammaisneuvoston päätösten mukaisesti.

Huomionarvoista, että Vammaisneuvoston perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Paljon on silti vielä tehtävää vammaisten oikeuksien ja esteettömän kaupungin parissa.