Tämän viikon kuumimmat

Sitä vaan tulee mietittyä, että vilkkaimpana käy keskustelu sukupuolineutraaleiden titteleidein ympärillä, vaikka...

Meidän pitäisi puhua tästä. Tuloerot jatkavat kasvuaan. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, ja juuri tämä luo jännitteitä eri ihmisryhmien välille. Juha Sipilä myöntää, että hallituksen politiikka on iskenyt eniten pienituloisiin ja köyhiin. Se ei tee kipeää niin kuin Sipilä sanoo, se satuttaa, vituttaa, lamaannuttaa ja luo vihaa!

Hallituksen ajama alkoholilain uudistus olisi seuraava, joka päinvastoin kuin loisi hyvinvointia, toisi lisää pahoinvointia. Alkoholilain uudistuksessa on monia positiivisia puolia, mutta vahvempien oluiden ja limuviinojen tuonti vähittäiskauppaan ei ole sitä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että hallituksen esitys lisää alkoholin kokonaiskulutusta 6 %. Hallituksen omassa lakiesityksessä sanotaan että, jos alkoholin kulutus kasvaa, "yksilö- ja perhetasolla alkoholin aiheuttamat haitat voivat nousta huomattavasti hyötyjä suuremmiksi". Runsaan alkoholinkäytön on osoitettu lisäävän sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä, työttömyyttä ja ennenaikaisia kuolemia. Ja ne kaikki haitat, joita alkoholin suurkulutuksesta seuraa perheille, ne ovat todellisia kärsimyksiä, eikä niitä voi mitata rahassa. 

Ja vielä niistä titteleistä ;) Kieli on aina muuttunut ajan saatossa ja kieltä pitää kehittää. Moni "sukupuolineutraali" sana olisi kuvaamampi, kuin 'perinteiset' -miesloppuiset. Edellisen bloggaugsen lainaus suotakoon: 

"Kirjoitettu ja lausuttu kieli ohjaa ajattelutapaamme, siksi ei ole yhdentekevää mitä ilmaisuja käytetään."


Tärkeintä kaikessa, olkaamme ihmisiä toisillemme! <3

Vammaisneuvoston kokous 19.9

Vammaisneuvoston tämän toimikauden toinen kokous pidettiin eilen. 

Esityslistalla oli mm. ajankohtaisia asioita hyvinvoinnin palvelualueelta ja esittelemässä ja keskutelemassa, olivat esikunnan suunnitelujohtaja Leena Viitasaari, sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimin suunnittelupäällikkö Mika Vuori. Yksimielisesti päädyimme siihen, että suunnitteluun on esitettävä mukaan otettavaksi vammaisneuvoston jäseniä.

Keskutelu kävi vilkkaana Vammaisneuvoston painopistealueista. Esteettömän kaupungin tiellä on vielä monia esteitä, se tuli selväksi. Sivuhuomautuksena mainittakoon, kuinka tällainen tavallinen kansalainen, jonka lapsella on 'vähäinen' liikuntavamma, ei ole tullut ajatelleeksikaan mitä kaikkia esteitä toisten ihmisten normaalin arjen viettämiselle onkaan! Keskustelu painopistealueista jatkuu ensi kokouksessa uuden Vammais- ja esteettömyysasiamiehen aloitettua 2.10.

Esteettömyystyöryhmän raportissa käsiteltiin mm. ratikkaa ja keskeisimpiä esteettömyyden haasteita tällä hetkellä, joita ovat mm.

• Jalkakäytävät ja suojatiet, erityisesti Tammelassa, Kalevassa ja keskustassa.
• Asuminen, sillä ympäristöministeriön koko maata koskevan arvion mukaan (Tampereelle suhteutettuna) tarvitaan vuoteen 2030 mennessä 30-40 000 esteetöntä asuntoa. Lisäksi 25 000 ihmistä asuu hissittömässä kerrostalossa.
• Julkisten rakennusten esteettömyys (esim. kivijalkakaupat).
• Sähköiset palvelut
• Joukkoliikenne, huomiona erityisesti pysäkit ja talviaika.
• Luontoliikunta (itsestäni erityisesti tuntuu pahalta, ettei kaupunki ole vieläkään pystynyt tarjoamaan vammaisille ihmisille esteetöntä luontoreittiä, varsinkin kun luonnossa liikkumisen hyödyt ovat kiistattomat).

Kansainvälistä vammaistenpäivää vietetään 29.11.


Ja koska uusilta ihmisiltä aina oppii jotain ja tieto on tehty jaettavaksi, haluan jakaa tämän erään jasenemme toteamuksen, nyt vellovaan keskuteluun koskien sukupuolineutraaleja titteleitä: "Kirjoitettu ja lausuttu kieli ohjaa ajattelutapaamme, siksi ei ole yhdentekevää mitä ilmaisuja käytetään."

Asunto- ja kiinteistölautakunnan kokous 12.9

On mielenkiintoista olla tämän täysin uuden lautakunnan jäsenenä. Lautakunnan kaikkien aikojen toisessa kokouksessa hyväksyttiin talousarvioesitys vuodelle 2018. 

Kokouksessa päätettiin myös ratikkavarikon tontin vuokrauksesta Tampereen Raitiotie Oy:lle, sekä yhteistyökumppaneiden valinnasta Pohjois-Hervannan kehityshankkeeseen. Ideakilpailun voittajaehdotus oli Keinutaan ja toiseksi tullut Pons, joita jatketaan asemakaavan viitesuunnitelmaksi. Mielestäni täydennysrakentamista parhaillaan, joka sitoo hienosti Hervannan keskustan ja Pohjois-Hervannan yhteen. Lisäksi suunnittelussa on otettu huomioon eri ihmisryhmät.

Yleisesti herätti keskustelua tontinvuokrauksen jatkoajan ja rakennuslupien myöntämisen toimintatavat. Nykyisellään tontille tulee rakentaa kolmen vuoden kuluessa vuokrasopimuksen alkamisesta, mutta tälle on mahdollista hakea jatkolupaa. Jatkolupien hakemisen määrää (1-2 vuodeksi kerrallaan) ei kuitenkaan ole missään rajattu. 

Tältä näyttää Ratikkavarikon takana.
Uusia puita oli istutettu ja hyppykeppejä laitettu liito-oravia varten.

On ollut mielenkiintoista huomata, kuinka eri neuvostot ja lautakunnat nivoutuvat toisiinsa. Siksi yhteistyö virkamiesten, lautakuntien ja poliittisten ryhmien välillä on todella tärkeää!

Mitä vaalien jälkeen?

Vaalien jälkeen koitti, noh, väsymys. Olo oli väsynyt, onnellinen, hämmentynyt ja erityisesti kiitollinen! 216 ääntä, vieläkin olen hämmentynyt ja niin kiitollinen teille, jotka annoitte äänenne minulle. Äänimäärällä pääsi tällä kertaa varavaltuutetuksi!

Vaalipäällikkö Topi-Jussin kanssa tulosten tultua 

Vaalien jälkeen koitti sometauko, se tuntui jotenkin välttämättömältä, että sai taas ajatukset rauhoitettua ja keskityttyä lasten tuleviin koulunvaihdoksiin, muuttoon ja muutoksiin töissä.

Paljon on valunut vettä Tammerkoskessa tälläkin välin. Uuteen asuntoon on muutettu, lapset on aloittaneet kukin uudessa koulussaan (hieman vaatii totuttelua tämä bussilla kulkeminen, eikä nuorimmaisen koulukuljetus ole vieläkään alkanut; onhan se vaikeaa, kun kotiosoitetta ei löydy kartoista), lomat on ohi ja poliittinen syksy on käynnistynyt vauhdilla.

Välietapilla uuteen kotiin

Kun luottamuspaikkojen haku heti vaalien jälkeen alkoi, oli itsestään selvää, että vaikuttamaan on päästävä. Omat luottamustoimeni ovatkin nyt Asunto- ja kiinteistölautakunnan jäsenenä, Yhdyslautakunnan varajäsenenä, Vammaisneuvoston jäsenenä ja Kiiteistötoimitusten uskottuna miehenä.


Tänään on Vammaisneuvoston ensimmäinen kokous. Esityslista kokoukseen on kevyen oloinen, jota selittänee uuden neuvoston ensimmäinen kokoontumiskerta. Oman lapsen kautta vammaisten asiat ovat lähellä itseä ja arkea. Onkin hienoa päästä tekemään Tampereesta esteettömämpää ja parempaa asuinpaikkaa meistä jokaiselle!

Vihreiden valtuustoryhmä lähes kokonaisuudessaan 7.8.2017

Osallistu ja vaikuta siihen miten sinun Tampereestasi tehdään parempi!

Aina auki - mielenilmaus

Osallistuin perjantaina 31.3 PAM:n mielenilmaukseen ja annoin siellä huolestuneen ääneni kaupan aukioloaikojen pidennystä vastaan. 

Aukioloaikojen pidennys on tuonut mukanaan useita haasteita, jotka koskettavat erityisesti naisia, joita työntekijöistä 70%, tämä lisää epätasa-arvoa.

Aukioloaikojen pidennys ei lisännyt kokoaikaisten työntekijöiden määrää, vaan päinvastoin. Työllä ei tule toimeen ilman tukia, joka näkyy naisten elämässä myös pienempänä eläkkeenä. Vähittäiskaupan kokonaisnettotulos oli kuitenkin 304 miljoona euroa, joten palkanmaksukykyä löytyy. 

Haasteita arkeen tuo erityisesti työn ja perhe-elämän yhteen sovittaminen. Esimerkiksi Tampereella tarjotaan vuoropäivähoitoa seuraavasti. Iltahoitoa (klo 22.30 asti) maanantaista perjantaihin kahdessa päiväkodissa. Iltahoitoa maanantaista lauantaihin yhdessä päiväkodissa ja iltahoitoa maanantaista sunnuntaihin kahdessa päiväkodissa. Yksinhuoltajien 1-2lk. lapset ovat oikeutettuja vuorohoitoon, jota tarjotaan yhdessä päiväkodissa, tämän lisäksi kahdessa päiväkodissa ilta- ja viikonloppuhoitoa. Päivähoitoon ei järjestetä kuljetusta.

Koska päivähoitoon ei järjestetä kuljetusta, päästään seuraavaan ongelmaan, joka ei kosketa pelkästään perheellistä työntekijää. Pitääkö pienituloisella olla käytössään oma auto, sillä joukkoliikenne palvelee parhaiten päivätyötä tekeviä? Miten päästä bussilla töihin aikaisin aamulla ja sieltä myöhään illalla pois? Mitä jos bussilla pitää käydä vielä vuorohoitopaikan kautta? Entä, kun työssäkäyntialue on 80km? Kannattaako osa-aikatyötä aina ottaa vastaan? 

Miten kaiken tämän keskellä vaalitaan lapselle tärkeitä rutiineja ja riittävä unen tarve? Miten hoidetaan harrastukset? Missä välissä tehdään sitä "terveellistä kotiruokaa"? Tarvitseeko myyjän nukkua? Miten pitää huolta itsestään, että työkyky pysyy yllä mahdollisimman pitkään? Jos tulevaisuus on lapsissa, pitääkö kauppojen olla auki sen tulevaisuuden kustannuksella?

Kunnissa emme päätä siitä kuinka myöhään kaupat ovat auki, mutta voimme vaikuttaa siihen, että lapsille on tarjolla hyvää vuorohoitoa tarpeeksi lähellä. Voimme myös vaikuttaa siihen, että joukkoliikenteellä pääsee sujuvasti töihin. 

"Kun ilta loppuu kymmeneltä ja aamu alkaa kuudelta, menee vuorokausi niin ettei lapsiaan näe.

Se on pitkä aika 1-,2-,6- ja 7-luokkalaisille. 'Lapselle pitää taata selkeät rutiinit' - hoetaan koulusta, kun lapsi oireilee. 'Eka- ja tokaluokkalaiset tarvitsevat apua läksyissä.' Kokemuksesta voin kertoa, että niin tarvitsisivat vanhemmatkin lapset, jonka lisäksi kaikki lapset tarvitsevat lämmintä ruokaa ja kuuntelevan korvan. Aikuisen, joka huolehtii ja on saatavilla, kun apua tarvitaan.

'Miksi ne ihmiset tulee sinne kauppaan niin myöhään' - kysyvät lapset. 'Koska kauppa on auki' - minä vastaan. He ihmettelevät pitääkö kaupan olla AINA AUKI ja minä mietin samaa. Ei yhteisiä pyhäpäivien viettoja, ei yhteistä joululomaa. Kun muu Suomi on kiinni, pitääkö meidän silti palvella."

 -Myyjä Tampere (Minä)

Äänestämällä kuntavaaleissa voit vaikuttaa siihen mihin suuntaan Suomea viedään ja kenen tulevaisuudelle tätä rakennetaan. Käytäthän äänesi! Allekirjoittanutta voit äänestää numerolla 185.

Arvoistani - miten tulevaisuuden Suomi tehdään

Minulta on kysytty millaisia arvoja ajan, joten asia vaati bloggauksen. Yritän kirjoittaa lyhyesti.

ENNALTAEHKÄISYÄ JA JÄRKEÄ

Siinä, kaikki arvoni perustuvat siihen, että ongelmien ehkäisy on helpompaa ja halvempaa, kuin niiden korjaaminen.

On järkevämpää auttaa perheitä, kuin korjata rikkinäisiä aikuisia ja lapsia.

On järkevämpää antaa tukea koulussa, kuin syrjäyttää nuoret yhteiskunnasta.

On järkevämpää kotouttaa integroiden, kuin luoda kuiluja eri kulttuurien välille.

On järkevämpää kuntouttaa ja auttaa vanhuksia, kuin hoitaa pelkkiä sairauksia.

On järkevämpää suojella puita, kuin istuttaa ne uudestaan.

On järkevämpää maksaa palkkaa, jolla tulee toimeen, kuin maksaa erilaisia tukia.

On järkevämpää tukea oppimista ja yrittämistä, kuin kyykyttää ihmiset kotiin.

On järkevämpää tukea joukkoliikennettä, kuin yksityisautoilua.

On järkevämpää rakentaa kaupunkeja, kuin koko Suomea.


Arvoni ovat järkeviä, mutta ennen kaikkea inhimillisiä. Hyvinvoiva ihminen ja ympäristö, luo hyvinvoivan Suomen!

Ps. Yritin perustella vaalikoneessa kaikki kysymykset, joten sieltä löytyy lisää.

Hervanta - Suomen paras lähiö

Viime päivien uutisoinnit Hervannasta, ovat taas vetäneet rakkaan lähiömme mainetta maan rakoon. 

Mutta paistaa se päivä tännekin, tiedän, koska 

katson ikkunasta auringon säteiden heijastusta läheisen kerrostalon seiniin, ja se on juuri se lupaus meille, jostain vielä suuremmasta ja hienommasta Hervannasta. 

Meillä jokaisella 26 000:lla hervantalaisella on syymme asua täällä nyt ja tulevaisuudessa. Haluan nyt kertoa omat syyni täällä asumiseen. 

*Täällä on uimahalli, jäähalli, kuplahalli, laskettelurinne, Suolijärven ulkoilumaastot, uimarantoja ja leikkipuistoja.

*Täällä on vesitorni, kauppakeskus ja lukuisia ravintoloita ja pienyrityksiä, Kela, kirjasto, nuorisotila ja lukemattomia yhdistyksiä ja järjestöjä, sekä hienot opiskelumahdollisuudet.

Mitä me tänne tarvitaan? 

*Tila työttömille, työvoimatoimiston palveluita, ennen ratikkaa lisää bussivuoroja, skeittiparkki, kenkäkauppa, sporttibaari ja pyöräbaana keskustaan. 

Hervannassa on paljon hyvää, mutta myös mahdollisuuksia parempaan. On aika nostaa Hervannan maine muiden silmissä samalle tasolle, kuin se meidän silmissä on! 

Me tarvitsemme lisää tukea kouluihin eriarvoistumisen estämiseksi. Me tarvitsemme lisää tukea työllistymiseen ja yrittämiseen. Me tarvitsemme nuorille ilmaisia harrastusmahdollisuuksia ja palvelusetelin, jotta harrastaminen olisi kaikille mahdollista.

Äänelläsi tehdään Hervannasta Suomen paras lähiö #185

Anna äänesi lasten ja koulun puolesta

Tiedättekö miltä tuntuu, kun et halua avata sähköposteja ja nähdä siellä enää yhtään Helmi-viestiä?

Tiedätkö miltä tuntuu, kun menet töissä tauolle ja koulusta on jälleen soitettu, etkä halua soittaa takaisin?

Tiedätkö miltä tuntuu, kun iltapäiväkerhosta on taas tullut viesti, että voiko lapsen lähettää jo kotiin?

Tiedättekö miltä tuntuu, kun olet yrittänyt palkita lastasi kaikilla mahdollisilla tavoilla, että hän käyttäytyisi, eikä se auta?

Tiedättekö miltä tuntuu, kun lapsellesi on jatkusvasti kännykkä-, tv- ja pelikielto? Legot ja muut tärkeät lelut ovat useimmiten jäähyllä.

Miltä tuntuu monta tuntia päivässä käydä keskusteluja siitä miten koulussa kuuluu ja olla toisia kohdella?

Tiedättekö miltä tuntuu jatkuvasti istua palavereissa eri tahojen kanssa ja keksiä ratkaisuja koulun 
sujuvuuteen? 

Tiedättekö miltä tuntuu, kun niitä ratkaisuja ei voida ottaa käyttöön, koska resursseja ja aikaa ei ole?

Tiedättekö miltä tuntuu, kun lapsesi on eskarista lähtiessä saanut erityisen tuen lausunnon, joka oikeuttaa hänet avustajaan, joka saadaan luokkaan vasta tammikuussa kolmeksi tunniksi per päivä?

Tiedättekö miltä tuntuu, kun 24, KAHDENKYMMENENNELJÄN oppilaan luokalla on kolme muuta samassa tilanteessa olevaa lasta? 

Tiedättekö miltä lapsestani tuntuu, kun hän toivoo itselleen kaikkia mahdollisia tauteja, ettei hänen tarvitsisi olla koulussa? Kun hän kysyy sinulta, että onko hän tyhmä?

Tiedättekö miltä minusta ja lapsestani tuntuu, kun hänet leimataan häiriköksi ja kauhukakaraksi? Lapsen joka rakentaa sohvatyynyistä sillan pelastaakseen Syyrialaiset lapset sodalta. 

En tiedä miltä niistä lapsista (ja heidän vanhemmistaan tuntuu), joita lapseni kohtelee väkivaltaisesti. En myöskään tiedä miltä niistä tavallisista lapsista (ja heidän vanhemmistaan) tuntuu, kun he jäävät ilman opetusta, opettajan ratkoessa ainaisia riitatilanteita, mutta voin kuvitella
. 
Jos tämä kaikki on sinustakin väärin, äänestä! Anna äänesi lasten ja koulun puolesta! 

Naisen osa

Annoin ääneni  PAMin osa-aikatyöntekoa koskevaan lehtiartikkeliin. Osa-aikatyö ei takaa kaikille perustoimeentuloa, joten arjesta selviämiseen tarvitaan toimeentulotukea ja/tai soviteltua päivärahaa. Sosiaalsiia tulon jatkeita maksettiin kaupan alan työntekijöille noin 30 miljoonalla eurolla, vähittäiskaupan kokonaisnettotulos oli kuitenkin vuonna 2015 334,1 miljoonaa euroa, joten varaa vähittäiskaupalla olisi. 

Osa-aikatyö koskettaa erityisesti naisia, sillä esimerkiksi kaupan alalla 90% osa-aikatyöntekijöistä on naisia. On myös huolestuttavaa, että viime vuosina osa-aikatyön määrä on vain kasvanut. Tähän kehitykseen on saatava muutos. Työllä on pystyttävä elättämään itsensä, ja yritysten on kannettava vastuunsa yhteiskunnasta ja työntekijöistä!

Kuka minä olen?

Olen Sonja Harmaala 31-vuotias, neljän lapsen lähiömutsi Hervannasta ja Vihreiden kuntavaaliehdokkaana Tampereella.  Työskentelen myyjänä Hervannan Lidlissä. 

Lähdin ehdolle kuntavaaleihin, koska haluan pitää Hervannan Suomen parhaana lähiönä. 

• Täällä jokaisen on turvallista ja vaivatonta käydä päiväkodissa ja koulussa. 
• Terveyspalveluita saa, kun niitä tarvitaan. Kirjasto on kaikkien vapaassa käytössä, 
• lisäksi kirjaston tiloihin voidaan tuoda helposti ihmisiä yhteen kiinnostavien aiheiden ympärille. 
• Koululaisille on virikkeellistä iltapäivätoimintaa. 
• Meillä on Kela ja tulevaisuudessa toivottavasti myös työvoimatoimiston palveluita. 
• Eläkeläisille, työttömille ja maahanmuuttajille löytyy tiloja, joissa kokoontua. 
• Hervannassa tulee olla tilaa ja paikka kaikille vauvasta vaariin. 
• Ennen ratikan valmistumista, tarvitsemme lisää bussivuoroja
• Tulevaisuudessa pääsemme kulkemaan turvallisesti ja vaivattomasti polkupyörällä pitkin pyöräbaanaa suoraan keskustaan

 Mää <3 Hervanta