Vammaisneuvoston kokous 19.9

Vammaisneuvoston tämän toimikauden toinen kokous pidettiin eilen. 

Esityslistalla oli mm. ajankohtaisia asioita hyvinvoinnin palvelualueelta ja esittelemässä ja keskutelemassa, olivat esikunnan suunnitelujohtaja Leena Viitasaari, sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiimin suunnittelupäällikkö Mika Vuori. Yksimielisesti päädyimme siihen, että suunnitteluun on esitettävä mukaan otettavaksi vammaisneuvoston jäseniä.

Keskutelu kävi vilkkaana Vammaisneuvoston painopistealueista. Esteettömän kaupungin tiellä on vielä monia esteitä, se tuli selväksi. Sivuhuomautuksena mainittakoon, kuinka tällainen tavallinen kansalainen, jonka lapsella on 'vähäinen' liikuntavamma, ei ole tullut ajatelleeksikaan mitä kaikkia esteitä toisten ihmisten normaalin arjen viettämiselle onkaan! Keskustelu painopistealueista jatkuu ensi kokouksessa uuden Vammais- ja esteettömyysasiamiehen aloitettua 2.10.

Esteettömyystyöryhmän raportissa käsiteltiin mm. ratikkaa ja keskeisimpiä esteettömyyden haasteita tällä hetkellä, joita ovat mm.

• Jalkakäytävät ja suojatiet, erityisesti Tammelassa, Kalevassa ja keskustassa.
• Asuminen, sillä ympäristöministeriön koko maata koskevan arvion mukaan (Tampereelle suhteutettuna) tarvitaan vuoteen 2030 mennessä 30-40 000 esteetöntä asuntoa. Lisäksi 25 000 ihmistä asuu hissittömässä kerrostalossa.
• Julkisten rakennusten esteettömyys (esim. kivijalkakaupat).
• Sähköiset palvelut
• Joukkoliikenne, huomiona erityisesti pysäkit ja talviaika.
• Luontoliikunta (itsestäni erityisesti tuntuu pahalta, ettei kaupunki ole vieläkään pystynyt tarjoamaan vammaisille ihmisille esteetöntä luontoreittiä, varsinkin kun luonnossa liikkumisen hyödyt ovat kiistattomat).

Kansainvälistä vammaistenpäivää vietetään 29.11.


Ja koska uusilta ihmisiltä aina oppii jotain ja tieto on tehty jaettavaksi, haluan jakaa tämän erään jasenemme toteamuksen, nyt vellovaan keskuteluun koskien sukupuolineutraaleja titteleitä: "Kirjoitettu ja lausuttu kieli ohjaa ajattelutapaamme, siksi ei ole yhdentekevää mitä ilmaisuja käytetään."

Asunto- ja kiinteistölautakunnan kokous 12.9

On mielenkiintoista olla tämän täysin uuden lautakunnan jäsenenä. Lautakunnan kaikkien aikojen toisessa kokouksessa hyväksyttiin talousarvioesitys vuodelle 2018. 

Kokouksessa päätettiin myös ratikkavarikon tontin vuokrauksesta Tampereen Raitiotie Oy:lle, sekä yhteistyökumppaneiden valinnasta Pohjois-Hervannan kehityshankkeeseen. Ideakilpailun voittajaehdotus oli Keinutaan ja toiseksi tullut Pons, joita jatketaan asemakaavan viitesuunnitelmaksi. Mielestäni täydennysrakentamista parhaillaan, joka sitoo hienosti Hervannan keskustan ja Pohjois-Hervannan yhteen. Lisäksi suunnittelussa on otettu huomioon eri ihmisryhmät.

Yleisesti herätti keskustelua tontinvuokrauksen jatkoajan ja rakennuslupien myöntämisen toimintatavat. Nykyisellään tontille tulee rakentaa kolmen vuoden kuluessa vuokrasopimuksen alkamisesta, mutta tälle on mahdollista hakea jatkolupaa. Jatkolupien hakemisen määrää (1-2 vuodeksi kerrallaan) ei kuitenkaan ole missään rajattu. 

Tältä näyttää Ratikkavarikon takana.
Uusia puita oli istutettu ja hyppykeppejä laitettu liito-oravia varten.

On ollut mielenkiintoista huomata, kuinka eri neuvostot ja lautakunnat nivoutuvat toisiinsa. Siksi yhteistyö virkamiesten, lautakuntien ja poliittisten ryhmien välillä on todella tärkeää!

Hervanta - Suomen paras lähiö

Viime päivien uutisoinnit Hervannasta, ovat taas vetäneet rakkaan lähiömme mainetta maan rakoon. 

Mutta paistaa se päivä tännekin, tiedän, koska 

katson ikkunasta auringon säteiden heijastusta läheisen kerrostalon seiniin, ja se on juuri se lupaus meille, jostain vielä suuremmasta ja hienommasta Hervannasta. 

Meillä jokaisella 26 000:lla hervantalaisella on syymme asua täällä nyt ja tulevaisuudessa. Haluan nyt kertoa omat syyni täällä asumiseen. 

*Täällä on uimahalli, jäähalli, kuplahalli, laskettelurinne, Suolijärven ulkoilumaastot, uimarantoja ja leikkipuistoja.

*Täällä on vesitorni, kauppakeskus ja lukuisia ravintoloita ja pienyrityksiä, Kela, kirjasto, nuorisotila ja lukemattomia yhdistyksiä ja järjestöjä, sekä hienot opiskelumahdollisuudet.

Mitä me tänne tarvitaan? 

*Tila työttömille, työvoimatoimiston palveluita, ennen ratikkaa lisää bussivuoroja, skeittiparkki, kenkäkauppa, sporttibaari ja pyöräbaana keskustaan. 

Hervannassa on paljon hyvää, mutta myös mahdollisuuksia parempaan. On aika nostaa Hervannan maine muiden silmissä samalle tasolle, kuin se meidän silmissä on! 

Me tarvitsemme lisää tukea kouluihin eriarvoistumisen estämiseksi. Me tarvitsemme lisää tukea työllistymiseen ja yrittämiseen. Me tarvitsemme nuorille ilmaisia harrastusmahdollisuuksia ja palvelusetelin, jotta harrastaminen olisi kaikille mahdollista.

Äänelläsi tehdään Hervannasta Suomen paras lähiö #185